nimityksistä
Kaikkein hassuin haloo on noussut niistä nimityksistä joita lapsemme käyttää minusta ja ketusta.
Toistettakoon siis: kyseessä ovat jo vuosikausia käytössä olleet lempinimet, joilla kutsuimme toisiamme jo pitkään ennen lapsen syntymää.
Ne ovat kätevästi siirtyneet lapsen käyttöön - mikä ei ole mikään ihme koska kutsumme itseämme ja toisiamme noilla nimillä.
Tuntuvat kivammilta kuin perinteiset "isä" tai "äiti".
Ei ainakaan minua haittaa erityisemmin jos lapsi alkaa kutsua minua isäksi tai äidiksi jos tätä huvittaa. En vain kannusta tällaiseen. 
Olipas hieno löytö tämä bloginne. Itse olen vapaaehtoisesti lapseton ja kaiken kukkuraksi vakaumuksellinen kristitty. Silti olen “saarnannut” juuri tätä hegemonisiin sukupuolirooleihin aivopesua vastaan erilaisissa kasvatusalan ammateissa niin kauan kuin muistan. On ilahduttavaa lukea, että joku uskaltaa teidän laillanne laittaa itsensä likoon niistä kolkoista kommenteista huolimatta
Comment by Millan — March 16, 2009 @ 8:11 pm